ELINTARVIKKEIDEN LAATU JA TURVALLISUUS

MITÄ LAADULLA TARKOITETAAN? 

Laatu on moniulotteinen käsite, jolla arkikielessä määritellään ja verrataan tuotteita sekä palveluita toisiinsa. Laatua usein tarkastellaan jonkin ominaisuuden kautta. Tuote tai palvelu voidaan määritellä laadukkaaksi, jos se on ominaisuuksiltaan esimerkiksi ympäristöystävällinen, mutta on huomioitava, että yksilö eri roolissa asiakkaana, kuluttajana, palveluidentuottajana (jne. )määrittelee aina omien arvopohjiensa kautta millainen tuote on toista laadukkaampi. On siis täysin subjektiivista, onko asiakkaan mielestä ympäristöystävällinen tuote laadukkaampi kuin eettisesti tuotettu.  Tuotteiden valmistajat ja palveluidentuottajat usein asettavat itselleen tavoitteita, joiden kautta pyritään varmistamaan, että valmistettavat tuotteet ja palvelut ovat mahdollisimman monien tahojen mielestä laadukkaita.

 

 

(Lähde: Garvin&Lillrank https://blogs.aalto.fi/itaservices/2012/02/13/laatu/)

MILLAINEN ON LAADUKAS ELINTARVIKE?

Laadukas elintarvike on yhtä helppo määritellä kuin laatu itsessään. Laadukkaan elintarvikkeen määritelmiä on varmasti lähes yhtä monta, kuin kuluttajiakin. Pääsääntöisesti laadukas elintarvike on tuttu ja tunnettu, jonka valmistaja ja tuotantoketju ovat jäljitettävissä. Tuote itsessään on ominaisuuksiltaan hyvä, ulkonäöllisesti siisti, maulta ja tuoksulta tuotteelle tyypillinen sekä ennen kaikkea asiakkaan odotuksia vastaava. Tuote voi saada lisäarvoa erilaisten tunnustuksien myötä, esimerkiksi Hyvää Suomesta – merkki kertoo tuotteen olevan kokonaisraaka-ainealkuperältään vähintään 75 % suomalainen ja valmistuksen olevan kokonaan Suomessa.

VAATIMUKSET

Elintarvikkeille on määritelty lakisääteiset yleiset vaatimukset, joita alkutuotannon, elintarvikealan toimijan sekä työntekijä on noudatettava kuluttajan turvaksi. 

Elintarvikkeiden tulee olla kemialliselta, fysikaaliselta ja mikrobiologiselta sekä terveydelliseltä laadultaan, koostumukseltaan ja muilta ominaisuuksiltaan sellaisia, että ne ovat ihmisravinnoksi soveltuvia, eivät aiheuta vaaraa ihmisen terveydelle eivätkä johda kuluttajaa harhaan. (Elintarvikelaki luku 2  7§)

ELINTARVIKETURVALLISUUS

Elintarviketurvallisuus on muodostunut niin itsestään selväksi asiaksi suomalaisille kuluttajille, ettei sen taustalla olevaa kansallista ja kansainvälistä lainsäädäntöä ja valvontaa aina edes tulla ajatelleeksi. Elintarviketurvallisuus on oma kansainvälinen politiikan alansa, jolla pyritään takaamaan, että Euroopan alueella ihmisten on turvallista syödä ruokaa, joka ravitsevaa ja valmistettu hyvistä ja terveistä raaka-aineista.Elintarviketurvallisuuspolitiikalla edistetään myös tuottajien ja valmistajien toimintamahdollisuuksia. Jokaisen pitää syödä, joten on hyvin ymmärrettevää, että elintarviketeollisuus kokonaisuutena työllistää huomattavan määrän henkilöstöä yhteendä 48 miljoonaa ja on EU:n alueen suurin teollisuuden ala. 

Suomessa elintarviketurvallisuus on hyvin korkealuokkaista, taso on saavutettu pitkäaikaisella viranomaistyöllä, suunnitelmallisuudella sekä sijoittamalla resursseja oikein. Elintarviketurvallisuuden ylläpitäminen on kallista, mutta kannattavaa. 

Elintarviketurvallisuuden haasteita ovat globaalit markkinat, joiden kautta erilaiset kasvi- ja eläintaudit voivat levitä EU:n alueelle, globaaleilla markkinoilla on paljon tuotteita, joiden alkuperä ei ole riittävän tarkasti tiedossa.  Elintarviketurvallisuuden haasteena on jatkuva muutos tila, sillä ympärillä on paljon riskejä ja uhkia, joista osa liittyy terveyteen, mutta myös taloudelliset ja poliittiset tekijät ovat riskeinä elintarviketurvallisuudelle. Yleismaailmallinen heikko taloudellinen tilanne, yhteisten sääntöjen voimaansaattaminen kuluttajien turvaksi ja epärehellisen kilpailun estäminen eivät ole yksinkertaisia asioita. Elintarviketurvallisuuden haasteena on myös globaalista näkökulmasta ruoan riittäminen tulevaisuudessa, kun maapallon väkiluku kasvaa ja ilmastolliset olot muuttuvat.

Elintarviketurvallisuuspolitiikan kolme keskeistä tavoitetta:

• Varmistaa, että elintarvikkeet ja eläinten rehut ovat

turvallisia ja ravitsevia.

• Varmistaa eläinten terveys ja hyvinvointi, sekä

korkeatasoinen kasvinsuojelu.

• Varmistaa riittävät ja avoimet tiedot elintarvikkeiden

alkuperästä, sisällöstä, merkinnöistä ja käytöstä kuluttajille.

(Lähde: http://europa.eu/pol/pdf/flipbook/fi/food_fi.pdf)

EVIRA

Suomessa elintarvikkeiden turvallisuudesta vastaa Elintarviketurvallisuusvirasto Evira.

elintarvikehygienia-asetuksessa (852/2004/EU)

Elintarvikehygienia on kokonaisuus, jonka keskeinen tavoite on suojata kuluttajaa ja asiakasta saamasta terveydellisiä tai taloudellisia haittoja ihmisravinnoksi kelpaamattomista tuotteista tai raaka-aineista. Elintarvikehygieniaa noudattamalla ja oikeellisilla toimilla koko elintarvikeketjussa vältytään elintarvikkeiden ennenaikaiselta pilaantumiselta sekä vältettävissä olevalta ruokahävikiltä, joka nykyiseltään on noin 400milj. kiloa/ vuosi.  Elintarvikehygieniaa noudattamalla toiminta on vastuullista, tuloksellista sekä asiakastyytyväisyyttä lisäävää. Vältytään turhilta riskeiltä, taloudelliselta tappiolta sekä ympäristönkuormitukselta. 

(lähde: http://www.mtt.fi/mttraportti/pdf/mttraportti41.pdf)

MUISTA!

HYGIENIAOSAAMISEN VAATIMUS:

• mikrobiologian perusteista ja elintarvikkeiden kontaminaatiosta
• ruokamyrkytyksistä ja hygieenisistä työtavoista
• henkilökohtaisesta hygieniasta
• puhtaanapidosta
• omavalvonnasta
• lainsäädännöstä sekä osaamisen kehittämistä

RISKIT

Jos elintarvikehygieniaa tai sen osa-alueita ei noudateta saattaa syntyä riski, että tuote pilaantuu ennen aikaisesti ja syntyy hävikkiä, mikä näkyy kustannuksina.  Pahempaa kuitenkin on, jos pilaantunut tai saastunut tuote päätyy kuluttajalle tai asiakkaalle ja aiheuttaa sairastumisen. 

Vesi- tai ruokaperäisiä sairauksia tai myrkytyksiä kutsutaan ruokamyrkytyksiksi, kun vähintään kaksi henkilöä sairastuu nautittuaan samaa ruokaa tai vettä.  Ruokamyrkytysten taustalla on usein patogeeniset mikrobit, jotka aiheuttavat voimakkaita ruoansulatuselimistön oireita; oksentelua, ripulia, kipuja, huonovointisuutta. Myrkytyksen taustalla voi olla myös loiset, alkueläimet, sienet tai kemialliset aineet tai puutteellisesti käsitellyt myrkylliset raaka-aineet. Lähtökohtaisesti ruokamyrkytys alkaa nopeasti ja vaivaa muutamia päiviä, jotkin bakteerit saattavat päätyä vereen tai jäädä elimistöön kroonisesti, mutta eivät tautia aiheuttavaksi. Ruokamyrkytys usein laskee terveenkin ihmisen yleiskuntoa voimakkaasti, joten ruokamyrkytys saattaa altistaa muille sairauksille.

                        Patogeeniset mikrobit:
 
        salmonella
          listeria
          kolibakteeri (EHEC)
          yersinia 
          kampylobacter
          clostridium 
          perfringens
          staphylococcus aureus 
          bacillus cereus 
          shigella 

Vastuullisella toiminnalla voi välttyä riskeiltä:
 
          SINÄ:
   

          Pese aina kädet 

          Älä tule sairaana töihin tai keittiöön   

          Riisu korut, huolehdi hiukset kiinni 

          Tarkista iho ja suojaa tarvittaessa haavat ym.  

          Älä käytä liikaa meikkiä tai tuoksuja keittiössä 

          Käytä puhtaita työvaatteita  

          Säilytä työvaatteet oikein 

          Käytä suojavarusteita 

          Huolla suojavarusteet oikein 

          Älä käytä puhelinta keittiössä, mikrobien määrä on sama kuin

          vessanpöntössä.

          Älä tuo keittiöön vieraita ilman suojavarusteita 

          Älä tuo keittiöön sinne kuulumatonta tavaraa 

          RUOKA:  
 

          Tarmista tuotteille oikea säilytyslämpötila

          Varmista kylmäketjun katkeamattomuus

           Noudata käyttöpäiviä  

           Merkitse raaka-aineisiin sulatus, käsittely ym. ajankohdat

           Varmista laatu, älä käytä jos epäilet jotain

           Noudata oikeita menetelmiä esim. ryöppäys

           Käytä puhtaita työvälineitä

           Käsittele raaka-aineet niille sopivissa

          paikoissa,esimerkiksi multaiset juurekset

           Vältä kontaminaatiota käsiteltyjen ja käsittelemättömien 

          raaka-aineiden  

           Vältä ristikontaminaatiota kypsien ja raakojen raaka-

          aineiden välillä

           Tarjoile ruoka välittömästi

           Säilytä oikein: kylmäsäilytys alle +8°C ja lämpösäilytys 

          yli +60°C

           Jäähdytä nopeasti

           Pese ja huolla keittiövälineet ohjeen mukaan

        5 sekunnin sääntöjä ei ole




 Kirjoittanut, Anni